Demoskene, sahansoitto ja romanien hevostaidot – Elävän perinnön kansalliseen luetteloon 12 uutta kohdetta
09.04.2020 – Aineeton kulttuuriperintö
Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt 12 uutta kohdetta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Unescon aineettoman perinnön sopimuksen mukaisessa kansallisessa luettelossa on nyt yhteensä 64 kohdetta. Museovirasto vastaa sopimuksen toteuttamisesta Suomessa.
Uusina käsityöperinteinä mukaan nimitettiin ryijyperinne ja Tommi-puukon valmistaminen. Luontoon liittyviä uusia kohteita ovat romanien hevostaidot sekä kalevalainen jäsenkorjausperinne. Esittävistä taiteista nimityksen saivat nyt kanteleen sekä jouhikanteleen eli jouhikon soitto ja rakentaminen, kuurojen kulttuuripäivät, sahansoitto ja nukketeatteri. Lisäksi kansallisesta luettelosta löytyvät nyt iltasatuperinne, demoskene sekä Käpylän Elävä joulukalenteri. Luettelossa on entuudestaan myös ruoka- ja peliperinteitä.
Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta hyväksyttiin vuonna 2003, ja Suomi allekirjoitti sopimuksen vuonna 2013. Museovirasto vastaa sopimuksen toteuttamisesta Suomessa. Unescon sopimukseen kuuluu myös aineettoman kulttuuriperinnön luettelointi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Luettelointi on työkalu, jonka avulla voidaan tunnistaa, kuvata ja välittää tietoa elävästä perinteestä.
Valinnoissa näkyy perinteen jatkuminen yhteisöissä
Aineettoman kulttuuriperinnön alat ovat laajasti edustettuina Elävän perinnön kansallisessa luettelossa. Kohteita on mukana lähes kaikkialta Suomesta. Valinta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon on tunnustus perinteiden parissa toimiville yhteisöille. Luettelo tuo vahvempaa näkyvyyttä perinteille ja on samalla askel lähemmäs kansainvälisen tason tunnustusta.
Luetteloon nimeämisessä tärkeä peruste on ollut aineettoman kulttuuriperinnön merkitys ihmisille sekä tämän perinnön eläminen ja muuntuminen arjessa ja juhlassa. Mukana on ilmiöitä, jotka ovat laajasti tunnettuja ja osa suuren ihmisjoukon elämää. Osa ilmiöistä taas elää suppeamman yhteisön kannattelemana.
”Luetteloon ehdotetut ilmiöt ovat tärkeä osa yhteisöjä ja niiden elävää perinnettä. Ne yhdistävät ihmisiä ja ovat olennainen osa identiteettiä. Kaikki nyt valitut perinteet osaltaan osoittavat niiden jatkuvuutta yhteisössä”, kertoo erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta.
Uudet
kohteet Elävän perinnön kansallisessa luettelossa 2020
- kanteleen soitto ja rakentaminen
- jouhikanteleen soitto ja rakentaminen
- sahansoitto
- kuurojen kulttuuripäivät
- ryijyperinne
- Tommi-puukon valmistaminen
- nukketeatteri
- iltasatuperinne
- demoskene
- Käpylän Elävä joulukalenteri
- romanien hevostaidot
- kalevalainen jäsenkorjausperinne
Kansanlääkintäseura ry:n sivuilta kopioituna
Yhdistyksen tarkoituksena on:
- vaalia kansanlääkintäperinnettä
- edistää kansanparantajien ja terveydenhoitohenkilöstön yhteistyötä
- toimia kansanlääkintäperinteen ja oppilääketieteen välisen ymmärtämyksen ja yhteistyön lisäämiseksi
- tukea kansanlääkintäperinteen tutkimusta, tallennusta ja elvyttämistä
- edistää
kansanlääkintäperinteen elvyttämiseen tarkoitettujen tutkimus-,
hoito- ja
koulutustilojen aikaansaamista
Kalevalainen jäsenkorjaus (kansanparannus)
Perustuu vanhoihin kansanparannusperinteisiin, jotka esiintyvät kuvakielellä kirjoitettuna myös Kalevalassa. (Runo 15) Pääosin Pohjanmaalla nämä parannustaidot ovat säilyneet sukupolvilta toisille. Parannustaitoihin kuuluvat mm. jäsenkorjaus ja kuppaus.
Yleisin hoitomuoto on jäsenkorjaus, joka on saanut eri muotoja viimeisen vuosikymmenen aikana. Kokonaisvaltaisinta osaamista edustaa Kalevalainen jäsenkorjaus.
Mestariparantajat antoivat näytön kokonaisvaltaisesta osaamisesta Kuopion yliopiston alaisuudessa tehdyssä pilot-tutkimuksessa vuonna 1996. Tutkimuspotilaana oli 34 kroonista alaselän kipupotilasta. Tuloksena oli, että hoito oli tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidossa tehokkain hoitomenetelmä koko hoitohierarkiassa.
Vuosina 2003-2005 mestariparantajain oppilaat, 14 Kalevalaista jäsenkorjaajaa, antoivat laajan näytön kalevalaisen jäsenkorjauksen vaikuttavuudesta selkä-, niskahartiakipu- ja jäätyneiden olkapääkipupotilaiden hoidossa. Tutkimus tehtiin Kuopion yliopistolla.
Kalevalaisen jäsenkorjauksen hoidon tehokkuus varmistettiin sokkotutkimuksin, joissa verokkiryhmänä oli fysioterapia liikehoito ja klassinen hieronta. Sokkotutkimusta tukivat myös yliopistolla analysoidut osaajien ympäri Suomea suorittamat kirjalliset omat arviot suorittamiensa hoitojen, yli 3 000 hoitoa, vaikuttavuudesta sekä suoritetuista hoidoista saadut asiakaspalautteet yli 500.
Kalevalainen jäsenkorjaus perustuu koko tukirakenteen kineettisten ketjujen tasapainottamiseen mobilisaatiokäsittelyn avulla. Kalevalaisessa jäsenkorjaushoidossa tasapainotetaan mobilisaatiokäsittelyn avulla hoitoa tarvitsevan koko tukirakenne aina jalkapohjista kallonrajaan saakka. Perinteen tuoman kokemuksen kautta voidaan sidekudosten kireyksistä, lihastasapainoista, kudospainemuutoksista sekä hermoheijasteista lukea ongelmien aiheuttajat, jolloin ei päädytä hoitamaan pelkästään kipukohtaa, vaan myös itse ongelman aiheuttajaa hoidetaan. Em. tutkimuksin on osoitettu, että kalevalainen jäsenkorjaus parantaa vaivoja vaikuttaen kipuun ja sen aiheuttamaan haittaan, toimintakykyyn sekä elämän laatuun.
Viimeisimmät kommentit